kelle kel‧le at

  1. Adamyň ýa-da haýwanyň beýni süňklerinden emele gelen we ýüz böleginiň ýerleşýän organy, baş.

    • Ol oglan onuň kellesini sypalaýar. («Sowet Türkmenstanyň aýallary» žurnaly)

    • Onuň kellesinde saç ýok.

  2. Bir predmetiň ýa-da zadyň iň ýokarsy, başy.

    • Tudy kesip ýöne kelle edip ötäýdipdirler.

guş kelle

Samsyk, pähimsiz.

kelle göçmek

kelle gyzmak

Bir zada ähli ünsüni pikiriňi bermek, gyzgalaňa düşmek, badyň göterilmek, kelläň göçmek (oýunda, uruşda we ş. m.).

  • Gürrüňe kelle gyzyp, bir ýerde köp oturmak.

kelläň hum ýaly çişmek

Gaty ýadamak, kelläň ýadap halys bolmak.

kelläňden uçmak

Ýatdan çykmak, huşdan çykmak.


Duş gelýän formalary
  • kelle-de
  • kellede
  • kelleden
  • kelledenem
  • kelledir
  • kelledäki
  • kelleler
  • kelleleri
  • kellelerim
  • kellelerimize
  • kellelerin
  • kellelerinde
  • kellelerinden
  • kellelerindäki
  • kellelerine
  • kellelerini
  • kelleleriniň
  • kelleleriň
  • kelleli
  • kellelidi
  • kelleligi
  • kellelik
  • kellelikde
  • kelleliler
  • kelleliligi
  • kellelisini
  • kellemi
  • kellesem
  • kellesi
  • kellesidi
  • kellesimi
  • kellesin
  • kellesinde
  • kellesindedi
  • kellesindedir
  • kellesinden
  • kellesindäki
  • kellesine
  • kellesini
  • kellesini-de
  • kellesiniň
  • kellesiniňem
  • kellesiz
  • kellesize
  • kellesizi
  • kellesizlik
  • kellä
  • kelläm
  • kellämde
  • kellämden
  • kellämdäki
  • kelläme
  • kellämem
  • kellämi
  • kellämiz
  • kellämizde
  • kellämizden
  • kellämize
  • kellämizem
  • kellämizi
  • kellämiziň
  • kellämiň
  • kellämiňem
  • kellämmi
  • kellänem
  • kelläni
  • kelläniň
  • kelläň
  • kelläňde
  • kelläňden
  • kelläňdäki
  • kelläňe
  • kelläňem
  • kelläňi
  • kelläňiz
  • kelläňizde
  • kelläňizden
  • kelläňizdäki
  • kelläňize
  • kelläňizi
  • kelläňiziň